Tilastokuviot

Esitystavan valinta

Numeerisen tiedon visualisointiin voi usein soveltaa useita erilaisia kuviotyyppejä ja visuaalisia tyylikeinoja. Samaa datasettiä voi hyödyntää usein monesta eri näkökulmasta.

Kuvion valinnassa ja sommittelussa tulee huomioida aina esitettävän asian luonne ja visualisoinnin käyttötarkoitus.

Viivakuvio

Viivakuvio mahdollistaa tietojen tehokkaan vertailun esimerkiksi silloin, kun tarkoituksena on havainnollistaa muutoksen suuntaa tai sen voimakkuutta tietyllä aikavälillä. Kuvio soveltuu etenkin pitkien aikasarjojen kuvaamiseen.

Ajallinen (tai muu säännölliseen järjestyksen mukaan etenevä) muuttuja esitetään kuvion vaakasuuntaisella x-akselilla. Ei-ajallinen muuttuja, esimerkiksi lukumäärä, esitetään pystysuuntaisella y-akselilla.

Varmista, että sarjoja kuvaavat viivat erottuvat riittävän selkeästi toisistaan ja että ne erottuvat myös asteikkoa kuvaavista hilaviivoista.

Viivojen datapisteet voidaan merkitä esimerkiksi pyöreän symbolin avulla. Jos datapisteitä on paljon tai kuviossa esitetään useita sarjoja, datapisteiden merkinnät voivat heikentää kuvion luettavuutta ja tietojen vertailua.

Viivakuvion pystyakselilla voi toisinaan käyttää katkaistua asteikkoa (toisin kuin pylväskuviossa). Käytä katkaisua kuitenkin vain harkiten. Muusta kuin nollasta alkava asteikko voi olla perusteltu, jos kuviossa on tärkeää korostaa sarjojen välistä vaihtelua.

Pystypylväskuvio

Pystypylväskuviota käytetään tyypillisesti aikasarjan ja määrien kuvaamiseen. Kuvio mahdollistaa tehokkaasti samaan sarjaan kuuluvien datapisteiden keskinäisen vertailun.

Jos datapisteitä ja sarjoja on paljon, asian kuvaamiseen kannattaa usein soveltaa pylväskuvion sijaan visuaalisesti kevyempää viivakuviota.

Varmista, että kuvio on riittävän väljästi sommiteltu. Pylväiden väliin jäävän tilan tulisi yleensä olla noin puolet pylväiden leveydestä.

Pystypylväskuvioissa ajallinen (tai muu säännölliseen järjestykseen perustuva) muuttuja esitetään aina kuvion vaakasuuntaisella x-akselilla.

Huomaa, että pystypylväskuviossa y-akselin eli pystyakselin tulee alkaa aina nollasta.

Ryhmitelty pystypylväskuvio

Ryhmitelty pystypylväskuvio kuvaa määriä ja niiden vaihtelua.

Kuvio soveltuu parhaiten enintään neljän pylvässarjan keskinäiseen vertailuun. Jos sarjoja on enemmän kuin neljä, viivakuvio voi olla parempi vaihtoehto tietojen esittämiseen.

Varmista, että ryhmitellyssä pylväskuviossa sarjoja kuvaavat värit erottuvat riittävästi toisistaan.

Sarjoja kuvaavat värit kannattaa valita siten, että visuaalinen vaikutelma on tasapainoinen ja värit tukevat luettavuutta. Pylväiden väreissä voi soveltaa esimerkiksi kahden värin vaalea ja tummaa sävyä.

Vaakapylväskuvio

Vaakapylväskuvio soveltuu määrien keskinäisen vaihtelun ja suuruusjärjestyksen kuvaamiseen.

Kuvion pystyakselilla kuvataan yleensä laadullisia tai abstrakteja muuttujia (esim. kunnat tai ammattiryhmät), jotka eivät noudata säännöllisesti järjestettävissä olevaa asteikkoa (esim. kronologia tai määrällinen asteikko).

Vaakapylväskuvio mahdollistaa tiedon esittämisen luettelomaisesti ja loogisesti etenevässä järjestyksessä. Aikasarjan kuvaamiseen kannattaa kuitenkin käyttää vaakapylväskuvion sijaan yleensä pystypylväskuviota tai viivakuviota.

Vaakapylväskuvio toimii usein hyvin silloin, kun pylväitä kuvaavat nimet ovat pitkiä. Vaakasuuntainen asettelu mahdollistaa nimien näyttämisen kokonaan, toisin kuin esimerkiksi pystypylväskuvio.

Luettavuuden kannalta tiedot kannattaa yleensä esittää suuruusjärjestyksessä. Varmista myös, että kuvio on riittävän väljästi sommiteltu. Pylväiden väliin jäävän tilan pitäisi olla noin puolet pylvään korkeudesta

Ryhmitelty vaakapylväskuvio

Kuviotyyppi soveltuu parhaiten kahden tai kolmen sarjan samanaikaiseen esittämiseen samassa vaakapylväskuviossa.

Tietojen järjestelyssä ja värien valinnassa sovelletaan samoja perusperiaatteita kuin ryhmitellyssä pystypylväskuviossa.

Alue- ja summakuviot

Summapylväskuvio

Summapylväskuvio näyttää samanaikaisesti sekä kokonaismäärän että sen osatekijät. Kuvio auttaa siten tehokkaasti hahmottamaan tiettyyn ilmiöön liittyvän kokonaiskuvan esimerkiksi tietyllä aikajaksolla.

Vertailtavuuden ja luettavuuden näkökulmasta summapylväikön pylväät voivat koostua yleensä enintään kuudesta päällekkäin tai rinnakkain pinotusta sarjasta. Jos eri sävyillä erotettuja osatekijöitä on kuviossa liikaa, tietojen tulkinta voi olla kognitiivisesti työlästä.

Summapylväikössä esitettävä data kannattaa jäsentää käyttäjän kannalta loogisesti. Kun tiedot perustuvat luontaiseen tai vakiintuneeseen järjestykseen, kuviota on helpompi tarkastella (esim. eri ikäluokat järjestyksessä nuorimmasta vanhimpaan).

Jos osatekijöillä ei ole tiettyä vakiintunutta esittämisjärjestystä, alimmaksi sijoitetaan yleensä

• vähiten vaihtelua sisältävä sarja tai
• sarja, jota halutaan erityisesti painottaa.

Varmista, että eri osatekijöitä (sarjoja) kuvaavat värit erottuvat riittävästi toisistaan. Johdonmukaisesti valitut sävyt tukevat kuvion luettavuutta erityisesti silloin, kun summapylväistä halutaan korostaa tiettyä luokkaa ja mahdollistaa siten myös tehokas vertailu vierekkäisten pylväiden välillä.

Interaktiivisissa visualisoinneissa summapylväskuvioon sisältyvät sarjat (esim. sairauspääryhmät) voi usein esittää myös esimerkiksi välilehtimäisesti, jolloin yhteen kuvionäkymään ei ole pakko mahduttaa kaikkea tietoa kerrallaan.

Luokkakohtaisen datan voi myös valita näytettäväksi esimerkiksi myös suodatustyökalun avulla (esim. pudotusvalikko tai valintalaatikot).

Suhteellinen summapylväskuvio

Suhteellinen summapylväskuvio kuvaa prosentuaalista jakaumaa eli kokonaisuuden jakautumista eri osiin.

Suhteelliseen asteikkoon (0-100%) perustuva summapylväskuvio on usein parempi vaihtoehto esimerkiksi usealle rinnakkaiselle piirakka- tai donitsikuviolle. Vierekkäisiä pylväitä ja niiden osia on helpompaa vertailla kuin esimerkiksi vierekkäisiä tai allekkaisia donitsikuvioita.

Kuviotyyppi soveltuu esimerkiksi kyselytulosten visualisointiin Likert-asteikolla (täysin samaa mieltä – täysin erimieltä).

Huomaa, että kuvion värien valinnassa kannattaa välttää saavutettavuuden kannalta ongelmallisen vihreän ja punaisen värin samanaikaista käyttöä. Positiiviseksi mielletyt vastaukset voi yleensä kuvata esim. sinisen sävyillä ja negatiiviset vastaukset punaisilla.

Summaviivakuvio

Summaviivakuvio näyttää sekä kokonaismäärän että sen jakautumisen osiin tietyllä aikavälillä. Kuvio soveltuu etenkin laajojen aikasarjojen kuvaamiseen.

Visuaalisen vertailun näkökulmasta helppolukuinen summaviivakuvio koostuu yleensä enintään kuudesta toisiinsa summautuvasta osatekijästä. Jos luokkia on liikaa, kuvion tulkinta saattaa olla kognitiivisesti työlästä.

Varmista, että summaviivakuvioon kuuluvat luokat on järjestetty siten, että kuvion tietoja on helppo tarkastella (esim. eri ikäluokat esitetty nuorimmista vanhimpiin).

Jos osatekijöillä ei ole loogista tai vakiintunutta esittämisjärjestystä, alimmaksi sijoitetaan yleensä vähiten vaihtelua sisältävä osatekijä tai osatekijä, jota halutaan painottaa.

Varmista, että summaviivakuvion sarjojen värit erottuvat riittävästi toisistaan ja taustasta. Luettavuuden ja visuaalisen tasapainon kannalta liian moneen eri väriin perustuvan sävypaletin käyttöä kannattaa kuitenkin yleensä välttää.

Donitsikuvio

Donitsi- eli rengaskuvio on piirakkakuviota mukaileva kuviotyyppi, joka soveltuu kokonaisuuden jakauman kuvaamiseen. Kuvion tarkoituksena on esittää suhteellisia osuuksia. Tämän vuoksi lohkojen summan tulee aina olla 100 %.

Donitsikuvio havainnollistaa kokonaisuuden jakautumisen yleisellä tasolla. Kuvio ei kuitenkaan sovellu pienten erojen keskinäiseen vertailuun.

Jos luokkia on enemmän kuin 6, tiedot kannattaa pääsääntöisesti esittää mieluummin muulla tavalla (esim. vaakapylväskuviossa).

Luokkien määrää voi joissain tapauksissa karsia siten, että pienimmät luokat yhdistetään datasetissä samaan kaatoluokkaan (esim. ”Muut etuudet, 5 %”).

Luokat kannattaa yleensä esittää suuruusjärjestyksessä ja siten, että suurin luokka alkaa kello kahdestatoista. Kaatoluokka esitetään kuitenkin koostaan riippumatta viimeisenä.

Treemap-kuvio

Treemap-kuvio eli puukaavio kuvaa kokonaisuuden jakautumista hierarkkisiin osiin.

Kuviotyyppi soveltuu tilanteisiin, jossa halutaan esittää paljon tietoa pienessä tilassa ja mahdollistaa arvojen suhteellinen vertailu yhdellä tai useammalla tasolla.

Treemap-kuvion yksittäinen osuus voi myös edelleen jakautua osiin. Interaktiivisessa toteutuksessa puumainen rakenne mahdollistaa tietojen vaiheittaisen tarkastelun monella eri syvyystasolla.

Kuvion tulkinta perustuu pinta-alojen ja niiden erojen havainnointiin. Treemap-kuvio ei siten sovellu tietojen tarkkaan vertailuun tai keskenään lähes samansuuruisten lukuarvojen esittämiseen.

Kartat

Alueluokituskartta

Kartan käyttäminen on hyvä tapa esittää dataa, kun haluat visualisoida tietoa, jolla on alueellinen ulottuvuus. Kartta auttaa katsojaa hahmottamaan esim. kuntien tai hyvinvointialueiden välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä.

Alueluokituskartta (koropleettikartta) soveltuu vain suhteellisen tiedon esittämiseen (esim. etuudensaajat / 1 000 henkilöä)

• Värisävyjen ja kontrastien avulla toisistaan erotettujen luokkien sopiva määrä on yleensä 2-4.
• Jos luokkia on enemmän kuin 4 ja sävyt perustuvat saman värin eri tummuusasteisiin, kartan keskinäinen vertailu ei välttämättä enää onnistu, koska tummuusasteikolla samankaltaisia sävyjä on vaikeaa erottaa toisistaan.
• Vältä liukuvan väriskaalan käyttöä. Visualisointia on usein helpompaa tulkinta, jos data on jaoteltu tarkoituksenmukaisiin luokkiin.
• Älä käytä saavutettavuuden kannalta ongelmallista punaisen ja vihreän yhdistelmää samalla kartalla.

Pistekartta

Pistekartta soveltuu absoluuttisien lukujen sijaintikohtaiseen esittämiseen (toisin kuin alueluokituskartta, jossa luvut esitetään suhteessa esimerkiksi väestön määrään).

Pistekarttaa voi käyttää esimerkiksi kuntakohtaisessa visualisoinnissa, jossa tarkoituksena on vertailla aluekohtaisesti vaihtelevia määrällisiä muuttujia.