Tiedon visualisointi
Ohjeet ja mallit käytettävien, saavutettavien ja visuaalisesti yhtenäisten visualisointien toteutukseen Kelan ja Kannan digitaalisissa palveluissa.
Yleistä
Kela Design Systemiin kootut tiedon visualisoinnin ohjeet ja työkalut on suunnattu Kelan ja Kannan digitaalisten palvelujen ja tietoaineistojen parissa työskenteleville suunnittelijoille, kehittäjille, viestijöille ja analyytikoille.
Ohjeiden tarkoituksena on tukea esimerkiksi tilasto- ja tutkimustiedon visuaalista esittämistä verkkopalveluissa ja datasovelluksissa sekä havainnollistaa Kelan ja Kannan yhteisiä visualisoinnin vakiokäytäntöjä.
Ohjeet ja esimerkit tarjoavat suuntaviivoja siihen, miten dataa ja datasta jalostettua tietoa voi visualisoida käytettävästi ja saavutettavasti sekä Kelan että Kannan visuaalisen ilmeen mukaisesti.
Tutustu ohjeen sisältöihin:
Ohjeen käyttökohteet
Ohjeet painottuvat Kelan ja Kannan verkkopalveluissa julkaistaviin datavisualisointeihin sekä erilaisiin datasovelluksiin.
Esimerkit ja mallit perustuvat Kela Design Systemissä ohjeistettuun verkkopalvelujen visuaaliseen ilmeeseen. Ohje ei siten kaikilta osin koske esimerkiksi viestinnällistä infografiikkaa tai esimerkiksi sosiaaliseen mediaan suunnattuja kuvituksellisia sisältöjä.
Esimerkiksi valmiiksi koottuja visualisointien väriyhdistelmiä sekä muita visualisointien tyylimäärittelyjä voi hyödyntää toteutustavasta ja työkalusta riippumatta.
Käyttökohteet:
- interaktiiviset visualisoinnit (esim. tilastokuviot, kartat ja kaaviot)
- visualisoidut koontinäkymät eli dashboardit
- avainlukujen visualisoinnit
- muu tietoa välittävä grafiikka Kelan tai Kannan digitaalisissa palveluissa
Mitä on tiedon visualisointi?
Tiedon visualisoinnilla viitataan informaatiomuotoilun osa-alueeseen, jossa tavoitteena on esittää laadullinen tai numeerinen tieto visuaalisessa muodossa selkeällä ja havainnollisella tavalla.
Esimerkkejä:
- datavisualisointi, esim. tilastokuvio tai kartta
- kaavio tai diagrammi
- havainnekuva
- opastava infografiikka
- aikajana tai vaihekuvaus
Datavisualisointi
Datavisualisointi perustuu usein tilastokuvioon tai sitä mukailevaan esitystapaan, jossa numeerinen tai tiettyyn luokitteluun perustuva laadullinen data on esitetty ja jäsennelty visuaalisten elementtien avulla.
Datavisualisointi voi toimia viestinnällisenä välineenä (esim. staattinen tilastokuvio) tai käyttäjää palvelevana työkaluna (esim. interaktiivinen tilannekuva, jossa käyttäjä voi tuottaa visualisoinnin haluamillaan rajauksilla).
Infografiikka
Infografiikka on nimensä mukaisesti informatiivista tai opastavaa grafiikkaa, jonka tietosisältö on usein valmiiksi rajattu tietyn näkökulman mukaisesti.
Vaikka myös infografiikan ensisijainen tarkoitus liittyy tiedon esittämiseen, lopputulos on kuitenkin usein datavisualisointia kuvituksellisempi. Sisältö ei välttämättä perustu numeromuotoiseen tai luokiteltuun dataan.
Visualisointien tehtävä ja tarkoitus
Tiedon visualisoinnin keskeisin tehtävä on aina tiedon välittäminen. Vaikka esteettisesti miellyttävä ulkoasu tukee tiedon ymmärrettävyyttä, visuaalinen esitystapa tulee kuitenkin valita aina kuvattavan tiedon (eikä esimerkiksi vain ulkoasun) ehdoilla.
Tarkoituksenmukaisesti toteutettu visualisointi mahdollistaa tietojen vertailun ja tuottaa selkeän vaikutelman esimerkiksi kehityksen suunnasta tai voimakkuudesta. Visualisointi voi siten tehdä näkyväksi ilmiön tai kehityskulun, jonka havaitseminen taulukkomuotoisesta datasta olisi sellaisenaan vaikeaa tai jopa mahdotonta.
Visualisointi työkaluna
Tiedon visualisointeja sovelletaan tyypillisesti samaa aihetta käsittelevän tekstin tukena tai tekstimuotoista tietoa täydentävänä itsenäisenä sisältönä. Esimerkiksi tutkimus- ja tilastoviestinnän tarpeisiin toteutetut yksittäiset visualisoinnit ovat usein rooliltaan selittäviä.
Visualisoinnin tehtävä voi kuitenkin olla myös muu kuin viestinnällinen. Laajaan datamassaan perustuva raporttinäkymä tai tilannekuva voi palvella esimerkiksi data-analyysin tai tiedolla johtamisen työkaluna.
Esimerkiksi avainlukuja ja kaavioita sisältävä koontinäkymä (dashboard) voi toimia käyttäjän valintoihin ja rajauksiin mukautuvana vuorovaikutteisena välineenä. Taustadata voi myös päivittyä reaaliaikaisesti.
Monesta eri lähteestä yhdisteltyä dataa ei välttämättä ole tällöin valmiiksi analysoitu tai rajattu. Käyttäjä voi luoda visualisoinnin dynaamisesti valitsemallaan näkökulmalla ja löytää datasta täysin uutta tietoa.